NIIN! VITTUKU ITKIN. Itkin viiden minuutin jälkeen. Elämä meni rikki. Aikuistukaa te, minä menen rikkinäisenä tuonne nurkkaan tuolleen noin. Se oli loistava leffa, mutta mulle lapsenmielisyys on maailman tärkeimpiä asioita, joten tottakai sydämeni särkyi. Lisäksi aiemat Toy Story-leffat ovat siis suosikkejani. Voi että... Voi että.. Pakko sanoo että Pixarin perinteinen lyhytalkuanimaatio oli loistava!

Facebookissa oli puhetta siitä, että kenen pitäisi olla uuden Batman-leffan Arvuuttaja. Ehdotuksien pohjalta tein muutaman loistavan Photoshoppauksen.

Will Ferrell... TOTTAKAI!

Ne ovat valmiita! Juhuu, ensi viikolla lehdet pitäisi hakea painosta, mutta sainpahan jo hypistellä ensimmäistä läpyskää. Se on niin pieni ja hento, yhyy. Ainoa toiveeni on, ettei tyypit vihaisi sitä, vaikkei se mikään mestariteos olekaan.

Äiti ensimmäisen lapsensa kanssa. Näytän jotenkin psykoottiselta, mutta minkäs teet! Mulla on mielessä sata juttuu, jota haluisin tehdä myytäväksi sarjisfestareille... Aina mukeista t-paitoihin. Valitettavasti en ehdi ja on kai vähän outoa myydä jotain... mukeja, haha. En tiedä. Parit käsinmaalatut t-paidat voisin tehdä kyllä.

Ostin huvikseni cernit-massaa. Tarkoitus oli askarrella ankkakoruja myyntiin, mutta jaksoin tehdä vain yhden ankkasormuksen itselleni...

Pyörittelin siis tuollaisen ankkamötkylän. Siitä tuli ihan söpö (ja epämuodostunut), vaikka itse kehunkin.

Ehkä käytän sitä festareilla ja väitän, että se on todella kallis rinkula.

Kuva: wikipedia.org

Tänään tsekkaamaan VIHDOINKIN Toy Story 3! Toy Story-leffat ovat suosikkejani jo pirpanasta lähtien, joten tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Oon kuullut paljon kehuja ja kuulemma kyyneleitäkin on joutunut pari vierittämään...

Nyt meen patistamaan Jussia piirtämään sarjakuvaa, koska jaetaan sama pöytä Pienlehtitaivaasta ja se sarjis on saatava valmiiksi NYT HETI! ÄRRG! Mulla onkin varaa vähän leijua, koska olen jo valmis. Ciao.

...oli eilen. Puolet meijjän ryhmästä oli ties missä eikä me kyllä mitään tehtykään. Oli vähän turha. Nyt alkoi jo viikonloppu! Raskas viikko takana, joten ihan ansaittua, heh heh. En ehtinyt nähdä edes uusia ykkösiä, mutta eiköhän niihin tule törmättyä vielä.

Jussi kävi hetki sitten hakemassa pienlehden vedoksen painosta! Paino sijaitsee Helsingissä ehkä parin kilsan päästä Jussin kämpästä ja minä sijaitsen Lahdessa, joten en itse voinut hakia. Lehti kuulemma näytti hyvältä, mutta ehkä se pitää vielä oikolukea. Mä en luota omaan silmääni enää pätkääkään. Olen lukenut läpi koko jutun ihan kyllästymiseen asti, mutten ole nähnyt virheitä. Siispä jonkun muu täytyy lukea se vielä. SIELLÄ. ON. KUITENKIN. JOKU. VIDUN. VIHULIAINEN. VIRHE! Är.

Voisinpa tänää ihan vain olla ja pelata Okamia.

Kuva: naurunappula.com

Hipsis hei! Epäonnen sorsa-pienlehteäni saa ostettua 11.-12.9.2010 Helsingin sarjakuvafestivaalien Pienlehtitaivaasta! Yhden läpyskän hinta on 3 euroa ja lisäksi myytävänä on mahdollisesti kortteja ja muuta pientä (jos ehdin väsätä) :3 Voin ehkä myöhemmin järjestää jotain tilausmeininkiä, jos joku haluaa läpyskän ostaa, muttei pääse festeille…

Nähkäämme siis ensiviikolla, ellei jotain suurta takapakkia tapahdu. Toivottavasti ei, läpyskät muhivat painossa ja niiden pitäisi tulla ensi viikon alussa.

Ensiksi ilouutisia, jotka kiinnostavat ehkä tasan ei ketään! Call duck on suomeksi mignon-ankka. Kaikki tätä asiaa ankarasti pohtineet voivat siis hengähtää ja kuolla onnellisena. Jes!

Helsingin taiteiden yö oli eilen. Emme tutustuneet edes ohjelmaan, koska olimme Sammakon kirjakaupalla Mummo-albumin julkkareissa! Ylläoleva kuva on taitavasti kuvattu, sillä olen tunnetusti todella pitkä... Siellä oli ahdasta, mutta tunnelmallista. Lisäksi siellä oli viiniä. Se helpotti tuskaani.

Olen tuskainen, koska masennun helposti. Masennun helposti, koska en itse ole saanut mitään aikaiseksi. Mulla ei varmaan koskaan tuu olemaan mitään kuningasideaa, josta saisi mitään mahtavaa kokonaisuutta. Alistun kohtalooni. Yhyy, mutta olen ylpeä Annista. Mummo rulaa! <3

Mietimme toki supersuomalaisia asioita, joista voisi piirtää sarjakuvaa. Makkara, kossu ja Matti Nykänen. Niistä suomalaiset tykkää.

Sitä ennen joudun tyytymään vähemmän hienoon aiheeseen, nimittäin sorsateemaiseen pienlehteeni. Se on tulossa! Olen iloinen ja häpeissäni. Ensi viikolla sen olisi tarkoitus mennä painoon ja lykyllä se on valmiina Hesan sarjisfestareille. Sarjakuvan piirsin jo, taiton tein jo, kaikki on okei! Jee!

Homma voi silti vielä kusta. Olenhan pessimisti, en iloitsekaan vielä. Pieni sisäinen ilo kuitenkin puskee, koska saan jopa kerrankin aikaiseksi. En mitään mahtavaa, mutta ehkäpä jotakuta kiinnostaa. Tärkeintä on, että saan aikaiseksi. Edes jotain tämmöistä pientä.

Kuva: naurunappula.com

Mulle tuli noin satamiljoonaa linkkausta ylläolevan kuvan alkuperäisestä versiosta. En tajua mikä spämmipäivä se oli, mutta ekaa kertaa näin kuvan yli kuukausi sitten, joten olen internetguru ja te olette jäljessä, öhö öhö öhö.

Sain muuten tänään kuulla, että sain pöydän Sarjisfestareiden Pienlehtitaivaasta. Kyselin sitä jo aikaa sitten ja sanoivat silloin olevan täyttä. Siispä hylkäsin pienlehden teon, koska ilman myyntipöytää olisi ollut vähän tyhmää kaupata mitään.... Nyt on sitten VÄHÄN aikaa tehdä jokin pieni sarjislehtinen, tosi kiva. Aiheena tulee olemaan sorsat. Piti keksiä jotain nopeasti, kauhea paine! Tuota alkuperäistä lehteä en lähde kiireellä vääntämään, mutta toivottavasti nyt suunnitelma B onnistuu. En ole ennen ollut myymässä siellä ja nyt vihdoinkin olisi mahis. Mut ei sarjista.

Hieno homma. Huomenna alkaa taistelu aikaa vastaan. SADSFDVD!

Tsaijaijjaijiaijai. Ei hajonnut eilisestä megapyörälenkistä jalat saatika persaus. Sen sijaan meni niska. Ei käänny pää oikealle ja alaspäinki on vähän niin ja näin. Jeppiskamaa. Oon vaan lorvinut (enemmän kuin tavallisesti) ja masennellut. Viimeinen lomaviikko alkoi todella mielekkäästi...

No, piirtelinpähän ainakin jotain noppeeta. Kuvassa on glamourprinsessa, jonka elämästä tällainen harmaa, läski, ruma tavisnäätä saa vain haaveilla. Mulla oli tylsää.

Otettiin Jussin kanssa pyärät alle ja lähdettiin kohti Fallkullan kotieläintilaa. Arvatkaa miksi? ANKKOJA! Siellä on ANKKOJA! Ainoa paikka, jossa voin nähdä ANKKOJA! Tai ei ainoa, mutta ainoa minun tiedossani. Kävimme viimeksi talvella ja silloin ankkoja oli kaksi + muna. Nyt tööttejä oli neljä, joista yksi oli pieni pörheä poikanen <3

Huomatkaa ankkakassini. Hullu lintunainen vainoaa ankkaa.

Lampaiden silmät ovat ihania. Upeita. Kauniita.

Ankansulka!

Jussi ja minä.

Pyöräiltiin yhteensä 31 kilsaa ja pylly huutaa hoosiannaa jälleen kerran. Väsyttääpi.

Perjantain kunniaksi ajattelin tehdä sushia. Pari kuukautta jääkaapissa lötköttäneet sake-purkit odottivat testaamista eikä niitä ilman sushia voinut avata!

Jussi jäähdyttelee sumeshia (sushiriisiä, woop woop) tuolin pehmusteella samalla kun mää laitan taistelutannerta valmiiksi.

Sushiriisin teko on loppujen lopuksi aika simppeliä, mutta mulla kesti kyllä ihan hyvän tovin, että sain maun kohdilleen...

Tarvitaan 4 dl tahmeaa riisiä (basmati ja jasmiini OK), jotka huuhdellaan kylmällä vedellä. Huuhtelun jälkeen riisit laitetaan kattilaan ja päälle kaadetaan 4,5-5 dl kylmää vettä. Anna riisien seistä n. 10 minuuttia, jonka jälkeen levy täysille ja kansi päälle. Kun riisi alkaa kiehumaan, käännä levy pienimmälle teholle ja anna kypsyä hiljalleen. Valmis riisi maustetaan ja jäähdytellään vähän, vaikkapa viuhkalla tai em. tuolin pehmusteella....

Riisin maustaminen tapahtuu niin, että otat n.7 rkl riisiviinietikkaa, ½ rkl suolaa ja 4 rkl sokeria. Laita nämä kattilaan, kiehauta kunnes sokeri sulaa ja kippaa riisin sekaan (muista sekoittaa hyvin, että maku tarttuu tasaisesti jokaikiseen rakkaaseen riisinnyppylään!).

Tofunyytit (Inari) marinoitumassa.

"Itse tehtyä" wasabia = sekotettiin wasabijauhetta ja vettä. On muuten parempaa, kuin ne markettien valmistahnat.

Jos on yhtä käsi nigiri-sushien tekemisessä kuin minä, apu löytyy muotista. Luojan kiitos ja Jeesuksen sukset tästä tuotteesta. Mä en vain osaa pyörittää käsin kestäviä riisimukuloita. TRUE-sushitaitajat ei arvosta ja nauravat partoihinsa. Huomatkaa viimeisen kuvan villi pikkurilli.

Tein taas vaihteeksi rumia rullia, mutta ainakin osasin täyttää tofunyytin riisillä. Ansaitsen paijjauksen, olen taitava.

Tofunyytit, häpeällisen rumat kurkkurullat sekä kalmaripallerot (Ika).

Savulohituorejuusto-ruohosipulirullat sekä pippurikinkku-seesaminsiemenmötkylöitä.

JA LOPUKSI! Se sake. Saimme juotua kahteen pekkaan ehkä alle puoli desiä. Se ei ollut vahvaa tavaraa (14,5%), mutta maku oli hieman... inha? Outo? Muistutti tavallaan jotain viinaa, joten ei ollut maun puolesta mitään rakkautta ensisipaisulla. Ehkä kokeilen joskus vielä uudestaan tai yritän keksiä jotain hyviä drinkkirvaihtoehtoja, etteivät mene ihan hukkaan.

Kutsuttiin eilen Jussin äiti ja hänen miehensä syömään meille. Tai siis Jussille, mutta oon koko kesän ollut täällä, joten melkein meille ainakin...

Valitsin pääruuaksi pekoniset broilerirullat ja viiniksi KWV Chardonnayn. En ole ennen valinnut viiniä ruuan kanssa, joten jänskätti. Uuu.

Pekoniset broilerirullat
6 annosta

120 g Amerikan pekonifileetä
6 broilerin marinoitua fileepihviä
100-150 g juustoraastetta
(6 aurinkokuivattua tomaattia)
2 1/2 dl Kippari Savujuustokermaa
1 dl kermaa

Laita broilerifileiden keskelle juustoraastetta ja aurinkokuivattu tomaatti kokonaisena tai silputtuna. Kääri rullalle ja kiedo ympärille pekonifilee.
Laita rullat kuumaan pannuun ja paista välilä käännellen, kunnes saavat väriä. Lisää joukkoon kermat ja hauduttele miedolla lämmöllä kypsiksi.

Tarjoa riisin kanssa.

Ohje on kopioitu täältä.

Riisi oli tahmean tahmeaksi keitetty basmatiriisi, jota maustettiin kasvisliemikuutiolla, tryffeliöljyllä, kuivatulla basilikalla ja kurkumalla. Jälkiruoka oli simppeli uunibanaani, hieman hunajaa sekä kinuski-suklaajäätelöä. Pakko kehua, että tehtiin ihan sikahyvä ruoka ja viini söpi ihan niinku siis ihqsti ja sikahyvin ruuan kanssa. Olen tyytyväinen.

Kunpa saisi useammin kokkailla muille ihmisille, koska itselle tehdyt sapuskat ovat usein tyyliin... paistettua kesäkurpitsaa. Mikä on tosi nannaa, mutta silti! Voin jakaa hienon arkiruokareseptinin, joka varsinkin kesäisin on halpaa ja terveellistä.....

1 kpl kesäkurpitsaa, 2-3 isohkoa aurinkokuivattua tomaattia, oliiviöljyä tai muuta oman maun mukaan (kannattaa kokeilla esim chili- tai pähkinäöljyä, omnom), yrttisuolaa, pippuria.

Kuumenna pannu, lisää öljy, viipaloi kesäkurpitsa ja aurinkokuivatut tomaatit, lyö pannuun, iske mausteet, ruskista mukavaksi, nauti.

Ja ainahan voi varioida. Itse syön kesäkurpitsaa usein myös pastan, riisin ja perunan korvikkeena. Yritän välttää nuita perusruokavaliossani, mutta syön silti joskus. Mun maha ei vaan tykkää, eikä pää ja siksi parempi olla syömättä. Ei siitä sen enempää.

Miksi oon näin aikaisin hereillä! Voisin nukkua koko päivän, kun ei kuitenkaan oo mitään tekemistä.